Aurinkopaneelit asennettuna katolle

Aurinkopaneelien asennus onnistui lopulta

Aurinkovoimalamme on ollut toiminnassa hieman yli kolme kuukautta. Katollamme on nyt 24 aurinkopaneelia, laskennalliselta teholtaan yhteensä 9,48 kilowattia. Ennusteeni sähkön tuotannon määrästä on hieman ylittynyt, ja euroissa laskettuna tuotto on ollut huomattavasti ennustamaani parempi.

Kirjoitin aikaisemmin aurinkopaneelien valitsemisesta. Palaan alustaviin tuottolukemiin kirjoitukseni lopussa. Kerron nyt aurinkopaneeliemme asennuksesta, joka ei mennyt ihan niin kuin olimme uneksineet.

Aurinkopaneelien asennus alkoi invertteristä

Jo pari viikkoa ennen aurinkopaneelien asennuksen alkamista sähköasentaja kiinnitti Sungrown kahdeksan kilowattitunnin invertterin sähkökeskuksen viereen talomme takaseinälle. Paikka on muutenkin paras mahdollinen, viilein pohjoisen puolella.

Invertteri asennettiin ensimmäisenä sähköpääkeskuksen ja apukeskuksen viereen. Aurinkopaneelien kytkeminen siihen oli viimeinen asennustyö.

Varsinainen paneelien asennustyö alkoi maaliskuun puolenvälin jälkeen kattolumien sulattua ja aamupakkasten mentyä. Urakoitsijan mukaan liukkaalle tiilikatolle ei ole menemistä ja pakkaselle tiilet hajoavat helposti. Asennustyölle oli varattu aluksi kolme päivää, mutta urakoitsija varoitteli, ettei siinä ajassa välttämättä tule valmista. Ei tosiaan tullut.

Ensimmäisenä asennettiin Oriman kiinnityskiskojen kiinnikkeet kattoruoteisiin; kiinnityskohdista asentajat ottivat ensin tiilet pois. Sen jälkeen asennettiin kiinnikkeisiin kiinnistyskiskot, joihin paneelit kiinnitettiin. Jokaisen paneelin alla on kaksi kiinnityskiskoa; kiskojen pituus riippuu rinnakkain asennettavien paneelien määrästä: meillä se vaihtelee kahdesta neljään rinnakkaiseen paneeliin. Kiskojen päistä jää näkyviin noin 10 senttiä.

Aurinkopaneelien kiinnityskiskot asennettuna katon vasemmalle lappeelle. Tähän kohtaan asennetaan kuusi paneelia, kaksi vierekkäin ja kolme päällekkäin. Kattoruoteiden sijainti määrää kiskojen kiinnikkeiden asennuspaikan. Lumiesteen ja alimpien paneelien väliin on jätettävä riittävästi tilaa, jotta lumi ei valu esteiden yli.

Aurinkopaneelit vinossa

Työ näytti etenevän hyvin kolmen asentajan voimin. Kolmannen päivän päätteeksi perjantaina kaikki 24 paneelia olivat katolla asennettuna. Niiden kytkeminen invertteriin jatkuisi jossain vaiheessa seuraavalla viikolla. Asentajien lähdettyä pääsin tutustumaan asennukseen tarkemmin ja huomasin, että talon toisessa reunassa seitsemän paneelin ryhmän alimmat paneelit olivat vinossa suhteessa katon räystääseen, ja ylittivät osin vesikourun. Kun viikonloppuna satoi, vesi valui paneeleilta ohi vesikourun. Urakoitsija lupasi lähettää asentajat maanantaina suoristamaan asennuksen ja nostamaan paneelit ylemmäs.

Maanantaina sain viestin, että asentajat pääsevät töihin iltapäivällä. Kun kuuden aikaan saavuin kotiin, totesin että paneelit olivat nyt toivotusti suorassa katon etureunaan nähden ja ylempänä. Mutta vaikka paneelit olivat ylempänä, niiden kiinnityskiskoja ei ollut siirretty. Paneelien yläreuna oli nyt noin 60 senttiä ylemmän kiinnitysputken yläpuolella. Jos paneelin päälle kertyisi liikaa painoa kuten paljoin lunta, voisi paneeli hajota. Ja koska asennus vaikutti olevan vastoin valmistajan Trina Solarin asennusohjetta, voisi valmistaja mahdollisessa vikatilanteessa vedota väärään asennuksen. Olin yhteydessä urakoitsijaan, jonka mielestä ainakaan lumen painon ei pitäisi olla ongelma. Olimme lähdössä loppuviikoksi reissuun ja jatko sai odottaa paluutamme.

Aurinkopaneelien kiinnityskohta oli liian kaukana paneelin yläreunasta. Urakoitsija joutui irrottamaan paneelit jo toiseen kertaan. Tällä kertaa myös kiinnityskiskot piti siirtää ylemmäs, lähemmäs yläreunaa.

Matkalla sain sähköpostiini vastauksen Trina Solarilta: asennus ylitti 10-20 senttiä heidän ohjeensa eikä takuu ole voimassa. Välitin viestin urakoitsijalle, joka lupasi jälleen korjata asennuksen.

Urakoitsija pahoittelee tilannetta

Seuraavalla viikolla urakoitsija soitti ja pahoitteli tilannetta. Hänen mukaansa asentajat olivat tehneet paneeliasennuksia kauppakeskusten katoille, ja omakotitalon toisenlaista tarkkuutta vaativa asennustyö oli hieman kesäterässä. Meidän kattomme asennushaasteista oli opittu sen verran, että asennustapa oli heillä pantu uusiksi. Otin soiton toki tyytyväisenä vastaan, vaikka olisinkin toivonut harjoittelun tapahtuneen jossain muualla.

Tämän jälkeen asennustyö sujui sovitusti: katon toisen reunan paneelit jouduttiin jälleen irrottamaan ja tällä kertaa myös kiinnityskiskot kiinnikkeineen. Lisäksi asennusjälkeä siistittiin tasaamalla paneelien alta näkyvät putkien päät saman pituisiksi ja piilottamalla sähkökaapelit paremmin paneelien alle.

Lopuksi sähköasentaja kytki paneelit kahdessa sarjassa invertteriin; sarjojen määrä on riippuvainen invertteristä. Kumpikin sarjoista toimii itsenäisenä niin, etteivät esimerkiksi toisen sarjan varjostukset vaikuta toisen sarjan tuotantoon. Lisäksi invertterin ja sähkökeskuksen yhteyteen asennettiin erillinen energiamittari, jotta saamme tuotannon lisäksi tiedon sähkön kulutuksesta ja verkkoon myytävän sähkön määrästä.

Tässä vaiheessa asennuksen alkamisesta oli kulunut lähes kuukaisi. Ja kun taivaalla paistoi huhtikuun tuottoisa aurinko, meillä oli kiire saadaa voimalamme tuotanto käyntiin. Mutta hetki piti vielä odottaa.

Soitot sähköyhtiöihin käynnisti aurinkovoimalamme

Kun asennustyö oli valmis, urakoitsija teki aurinkovoimalan käyttöönottamisesta ilmoituksen verkkoyhtiölle. Lisäksi meidän tuli tehdä sopimus ylijäämäsähkön myymisestä sähköyhtiömme kanssa. Verkkoyhtiön käsittelyajaksi oli ilmoitettu tuskaisen pitkä yksi viikko, joten soitin kotikuntamme verkkoyhtiön sekä sähkö meille myyvän sähköyhtiön asiakaspalveluihin. Molemmissa sain erinomaista palvelua, ja aurinkopaneelimme alkoivat tuottaa sähköä seuraavana päivänä. Tunne oli suorastaan ihmeellinen, kun Sungrown mobiiliäppi alkoi piirtää käyrää aurinkovoimalan tuotannosta ja sähkön kulutuksesta!

Vaikka asennustyö vei aikansa, olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Vaikeuksista huolimatta olisin valmis teettämään asennuksen samalla urakoitsijalla. Muille opetuksena olkoon, että asennuksen etenemistä pitää seurata tarkasti ja reklamoida heti, jos ongelmia ilmenee.

Kolmen ensimmäisen kuukauden tuottoja

Huhtikuun loppupuolelta heinäkuun lopulle paneelit ovat tuottaneet sähköä 3 643 kilowattituntia, eli keskimäärin noin 37 kWh per päivä. Se on enemmän kuin varovainen keskimääräinen ennusteeni 3 253 kilowattituntia, eli noin 33 kWh per päivä. Ennusteeni perustuu alueen keskimääräisen auringonsäteilyyn sekä arviooni varjostuksen vaikutuksesta. Olin talvella arvioinut, että puiden varjostuksen vaikutus voisi laskea tuottoa jopa 40 prosenttia verrattuna optimiolosuhteisiin.

Euromääräinen tuotto on ylittänyt reilusti ennusteeni. Aurinkovoimalamme on tuotto on hieman yli kolmen kuukauden ajalta alustavan arvioni mukaan noin 490 euroa, kun ennusteeni koko vuoden tuotoksi oli vajaa 700 euroa. Aurinkovoimalamme hankintakustannus oli kotitalousvähennyksen jälkeen 7 500 euroa, joten arvioitu noin 11 vuoden takaisinmaksuaika lyhenee selvästi tätä menoa.

Hyvä tuotto johtuu sähkön hinnan nousemisesta. Tein talvella kannattavuuslaskelman, jossa myytävän sähkön hinta on kolme senttiä (alviton pörssisähkön hinta), mutta olemme myyneet aurinkosähköä keskimäärin 19 sentillä kilowattitunti.

Viimeistelimme asennustyön maalaamalla kaapeleiden asennusputken katon väriseksi.

Vaihdoimme pörssisähkön joulukuussa 2021 määräaikaiseen sähkösopimukseen, jossa energian hinta on hieman yli 6 senttiä. Kun ostamamme sähkön kokonaishinta siirtoineen ja veroineen on 11 senttiä kilowattituntia, on aurinkosähkön käyttösuunnitelmamme heittänyt häränpyllyä. Sen sijaan, että olisimme käyttäneet aurinkosähköstä itse mahdollisimman suuren osa, olemme keskittyneet myymään sähköä mahdollisimman paljon ajastammalla sähkö kulutusta yöaikaan.

Palaan asiaan, kun ensimmäisen tuotantokauden tuloksista on enemmän ja tarkempaa tietoa.

Kirjoitus aurinkopaneelien valitsemisesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

© Helppohomma.net / Marko Haikonen 2020-2022