Totesimme kesän aikana aurinkovoimalamme toimivaksi ja järkeväksi hankinnaksi, joten aloimme tosissamme miettiä sähköauton hankintaa. Suurin sysäys oli polttoaineen hinnan jyrkkä nousu. Selvittelyn, laskelmien ja koeajon jälkeen päätimme vaihtaa nykyisen 11 vuotta vanhan dieselmersumme Volkswagen ID.4-täyssähköautoon. Ensimmäisenä on opeteltava, miten sähköauton tankkaus eli lataus onnistuu kotona.
Marko Haikonen
Tietoa kodin sähköverkosta sähköauton ostajalle
Sähköauton lataustehoon (kuinka nopeasti akun voi ladata) vaikuttavat kodin sähköverkko, käytettävä latauslaite ja itse auto.
Nykyisin kodin sähköverkko rakennetaan kolmivaiheisena. Sähkölaitteiden käytössä olevan virran suuruuden määrää pääsulakkeen koko. Yleensä omakotitalojen pääsulake on 3 x 25 A, koska sen katsotaan riittävän normaaliin käyttöön. Se voi olla myös 3 x 35 A tai 3 x 50 A. Mitä suurempi pääsulake on, sen suurempi on rakennusvaiheessa perittävä liittymismaksu. Koolla voi olla vaikutusta myös perusmaksun suuruuteen.
Aurinkopaneelien asennus onnistui lopulta
Aurinkovoimalamme on ollut toiminnassa hieman yli kolme kuukautta. Katollamme on nyt 24 aurinkopaneelia, laskennalliselta teholtaan yhteensä 9,48 kilowattia. Ennusteeni sähkön tuotannon määrästä on hieman ylittynyt, ja euroissa laskettuna tuotto on ollut huomattavasti ennustamaani parempi.
Kirjoitin aikaisemmin aurinkopaneelien valitsemisesta. Palaan alustaviin tuottolukemiin kirjoitukseni lopussa. Kerron nyt aurinkopaneeliemme asennuksesta, joka ei mennyt ihan niin kuin olimme uneksineet.
Aurinkopaneelien valitseminen
Olemme jo jonkin aikaa odottaneet lumen sulamista kotimme katolta. Kevään aikana sinne pitäisi ilmestyä 24 aurinkopaneelia.
Pohdimme aurinkopaneelien asennusta ensimmäisen kerran uima-altaan rakentamisen yhteydessä (2020). Viime joulukuussa (2021), kun sähkön hinta kohosi huimiin lukemiin, päätin selvittää hankinnan järkevyyden perin pohjan. Onneksi olin lomalla, sillä muuten päiväkausia vieneeseen selvitykseen ei olisi ollut aikaa.
Hyvin pian kävi selväksi, että aurinkopaneelien tuotto ja kannattavuus riippuvat hyvin monesta seikasta auringonpaisteen määrän lisäksi: paneelien tehosta, asennuksen ilmansuunnasta, paneelien asennuskulmasta, varjoista, ja ennen kaikkea omasta sähkönkulutuksesta. Jos et pysty auringon paistaessa hyödyntämään syntyvää energiaa suurelta osin, et todennäköisesti saa paneelien asennuksesta kannattavaa (on mahdollista hankkia akusto, mutta ne ovat ainakin vielä hintavia). Ylimääräisen sähkön voi toki myydä sähköyhtiölle, mutta siitä saa korvauksena ainoastaan arvonlisäverottoman pörssisähkön hinnan. Jos sen sijaan voit korvata aurinkosähköllä ostamaasi sähköä, säästät energian hinnan lisäksi siirtohinnan alveineen ja veroineen.
Meillä kannattavuus perustuu uima-altaan veden ja käyttöveden lämmittämiseen. Paneelien asennuksen jälkeen molempien lämmitys ajastetaan tapahtuvaksi päiväsaikaa.
Kokemuksia Phyn-vuotovahdista
Phyn Plus on vahtinut kotimme vedenkäyttöä jo lähes vuoden. Nyt on aika koota yhteen Phynistä kertyneet kokemukset. Kirjoitin aikaisemmin markkinoilla olevista vuotovahdeista ja niiden ominaisuuksista. Päädyin vertailun perusteella hankkimaan suomalaisen Uponorin kehittämän Phynin, mutta koska minulla ei ole käytännön kokemusta muista vuotovahdeista, en voi sanoa että se olisi paras. Mutta onko se hyvä?
Ensimmäisen kesän ja vähän talvenkin uima-allaskokemuksia
Ensimmäinen uima-allaskautemme päättyi aamu-uintiin 22.10.2020. Sitä edelsi monta mukavaa uintikokemusta, jotka vahvistivat meille, että olimme tehneet oikean ratkaisun altaan rakentamisessa. Rakentamisen eri vaiheista olen kirjoittanut pariin otteeseen aikaisemmin, ja yksityiskohtainen kertomus uima-altaan rakentamisen eri vaiheista on luettavissa kuvapäiväkirjasta.
Nyt kun uima-allas uinuu lumipeitteen alla, on sopiva hetki muistella kesän kokemuksia.
Uima-allas nousee maan pinnalle
Kun uima-altaamme rakennustöiden alkamisesta oli kulunut kaksi ja puoli viikkoa, maahan on kaivettu noin 170 senttiä syvä hieman allasta suurempi kuoppa, kuopan pohjalle on tuotu 20 senttiä mursketta, sen päälle asennettu 10 senttiä Finnfoam-eristelevyä ja päällimmäiseksi valettu 10 sentin raudoitettu betonilaatta.
Uima-altaan kuopan kaivaminen yllätti
Uima-altaamme rakentamisen käynnistymisestä on kulunut kolme viikkoa. Olen jo tottunut siihen, että pihallamme on pysäköitynä viikonloppuisin kaivinkone ja kauhakuormaaja. Ehdin jo tottua siihenkin, että savea levisi ympäri pihaa, terassia ja eteiseen. Maata allaskuopalta lavalle kuljettanut kauhakuormaaja upposi kerta kerralta syvemmälle nurmikkoon.
Nyt kun kuopan kaivaminen on kääntynyt varsinaiseksi altaan rakentamiseksi, on aika käydä läpi uima-altaan rakentaminen kuopasta perustuksiin.
Vuotovahtia valitsemassa
Kohtaan työssäni viikoittain vesivahinkoja. Olen nähnyt miten putken tai hanan rikkoutuminen voi aiheuttaa kymmenien tuhansien eurojen korjauskustannukset ja useita kuukausia kestävät korjaustyöt.
Oma talomme täyttää tänä keväänä 20 vuotta. Vaikka putkiremonttiin on vielä ainakin yhtä pitkä aika, vesikalusteet alkavat olla käyttöikänsä loppupuolella. Myös liitokset voivat ajan kuluessa pettää. Siksi ajankohta on otollinen vuotovahdin hankkimiselle.
Uima-altaan rakentaminen alkaa vihdoinkin!
Nyt se on varmaa: uima-altaan rakentaminen alkaa lähipäivinä. On kulunut melkein vuosi siitä, kun aloitimme vaimoni kanssa altaan rakentamisen suunnittelun. Tarkoitus oli rakentaa uima-allas jo viime syksynä, mutta emme silloin saaneet sopivia tarjouksia urakoitsijoilta. Ehdimme välillä jo tuskastua koko asiaan: mikä siinä voi olla niin vaikeaa?!
Rakentamisen suunnittelua varten etsimme kaiken mahdollisen tiedon netistä. Varsinaista ylitarjontaa ei tiedosta ollut; onneksi löysimme mainion blogin 30 vuoden unelma, josta sai selkeän käsityksen altaan rakentamisen eri vaiheista. Blogi johdatti meidät myös Ala-Peite Oy:n kotisivulle ja pian myös yhteydenottoon, ja yritykseltä saatuihin hyviin neuvoihin ja tarjoukseen allastekniikasta.