Uima-allas nousee maan pinnalle

Kun uima-altaamme rakennustöiden alkamisesta oli kulunut kaksi ja puoli viikkoa, maahan on kaivettu noin 170 senttiä syvä hieman allasta suurempi kuoppa, kuopan pohjalle on tuotu 20 senttiä mursketta, sen päälle asennettu 10 senttiä Finnfoam-eristelevyä ja päällimmäiseksi valettu 10 sentin raudoitettu betonilaatta.

Ensimmäinen harkkokerros paikoillaan. Betonilaattaan on valettu pystyraudoitus.

Valuharkkojen (200 mm) asentaminen on tarkkaa puuhaa, sillä vaikka allaspussi venyykin (pussi tehdään tarkoituksella vähän allasta pienemäksi), altaan koko ei voi kovin paljon poiketa pussin koosta. Betonlaatasta nousevat raudat sitovat harkot kiinni laattaan ja jokaisen harkkokerroksen väliin asennetaan kaksi riviä 12 millin rautoja. Urakoitsija suoristi harkot tarvittaessa pienillä kumipaloilla ja tiivisti raot polyuretaanilla, jotta löysä betoni ei valua ulos harkosta.

Allas alkaa hahmottua, kun harkkokerroksia on yhtä vaille lopullinen määrä. Harkkokerrosten välissä on kaksi rinnakkain sijaitsevaa rautaa.

Harkot täyttyvät betonista

Allasharkkojen valaminen käy nopeasti betoniautolla. Puomi ja letku ylettyvät jopa 25 metrin päähän autosta. Kuormallinen betonia riitti juuri ja juuri altaalle, mutta osa laitetilan harkoista jäi käsin täytettäväksi.

Emme juurikaan olleet pohtineet betonin kuivumisen vaatimaa aikaa. Jopa urakoitsijalle tuli yllätyksenä, että että betonin kuivumista on odotettava kolme viikkoa ennen kuin altaan voi täyttää vedellä. Ja ennen kuin vesi on altaassa, ei altaan ympäristön täyttöjä voi tehdä, jotta mahdolliset vuodot voidaan havaita. Valun jälkeen urakoitsijalle jäikin tehtäväksi vain läpivientien vaatimien reikien tekeminen sekä ulkopuolisen eristeen asentaminen, jonka jälkeen työmaalle tuli viikkojen tauko ennen kuin loput työt eli täyttöjen tekeminen ja terassin rakentaminen voisi alkaa. Tässä vaiheessa urakoitsija pyysi lisäaikaa valmistumiselle, mihin suhtauduimme ymmärtäväisesti.

Saamamme ohjeen mukaan läpiviennit kannattaa tehdä ennen betonivalua, jolloin reikien tekeminen on helpompaa onttoon harkkoon; tämä tosin edellyttää, että läpiviennit suojataan muoviputkella tms. Urakoitsijallemme oli kuitenkin sujuvampaa, että läpiviennit porataan valettuun harkkoon. Se sopi meille, koska työ sisältyi urakkaan. Kun betoni oli kuivunut neljä päivää, työmaalle saapui timanttiporari. Aamupäivän aikana hän porasi kahdeksan eri kokoista reikää: kaksi tulosuuttimille, kaksi valaisimille ja kolme laitetilan sähköille sekä yhden laitetilan il-pumpulle menevälle vesiputkelle. Pintaventtiilille ei tarvitse porata reikää, sillä sen vaatima aukko syntyy harkkoja sopivasti muuraamalla.

Jos urakoitsijan työhön tulikin nyt tauko, meille betonin kuivuminen merkitsi kiireisiä päiviä. Ennen kuin altaan saattoi täytää, oli asennettava suuttimet, valaisimet, pintaventtiili, vesiputki liitoksineen, pumppu ja suodatin. Suodattimen jälkeen asennettavaksi olimme hankkineet myös uv-valon, jonka pitäisi vähentää kloorin tarvetta. Ja lopuksi olisi asennetava itse allaspussi.

Nippu vähän sinne päin ohjeita

Jälkikäteen on todettava, että jos jokin olisi voinut olla paremmin, niin ohjeet. Toisen uima-altaan rakentaminen sujuisi varmasti jo helpommin, mutta tuskin sellaista tilannetta tulee enää eteen. Ensikertalaiselle asennustyö on haastavaa, vaikka kuinka olisi näppärä ja jotain aikaisemmin rakennellutkin. Ehkäpä maailmalla eivät tee-se-itse-henkilöt rakentele altaita, vaan ainoastaan tilaavat. Onneksi sentään allastekniikan ja allaspussin toimittanut Ala-Paite Oy on laatinut käytännölliset ohjeet altaan rakentamiseen ja laitteiden asentamiseen, vaikka niihinkin kaipasi lisää yksityiskohtia.

Tulosuuttiminen ja valaisimien ohjeissa oli kuvattu useita erilaisia asennustapoja eri allastyypeille. Onneksi allastekniikan toimittajan tekemissä ohjeissa oli sentään mainittu eristevaahto. Reiät olimme pitkän pohtimisen jälkeen tehneet hieman suuttimien ja valaisimien etureunoja pienemmiksi, näin ne tukeutuivat altaan puolelta harkkoon, mutta varsinainen kiinnitys tapahtui ruiskuttamalla polyuretaanivaahtoa altaan ulkopuolelta suuttimen/valaisinkotelon ja harkon väliin jäävään tyhjään tilaan. Toinen meistä oli altaan puolella ja painoi suutinta/valaisinkoteloa harkoa vasten niin kauan, että vaahto kovettui riittävästi; tähän taisi mennä parikymmentä minuuttia. Hieman jännitti ajatus, että valaisin pysyy kiinni 30 sentin suuruisessa aukossa eristevaahdon avulla.

Kun valaisinkotelo kiinnitetään, tulee kaapelin olla vedettynä valaisimen pohjan läpivennistä läpi niin, että kaapeli ylettyy molemmilta puolilta allasseinää altaan reunalle. Toisaalta lampun vaihtaminen onnistuu nostamalla se kaapelia irrottamatta altaan reunalle, ja toisaalta sähkömiehelle jää terassin alla riittävästi vaihtehtoja valaisimen kytkemiselle virtalähteeseen täyttöjen jälkeen. Käytännössä virtalähde/muuntaja sijoitetaan laitetilaan, josta tuodaan kaapeli valaisimien kaapelin luo. Valaisimen läpiviennin ja kaapelin tiivistekumin kiritämisen kohdalla tulee olla huolellinen, koska huolimattomasti tehty kiristäminen voi johtaa altaan vuotamiseen läpiviennin kautta.

Tulosuutimet ja valaisimien rungot asennettuna poluuretaanivaahdolla.

Myös pintaventiilin kiinnitys tapahtuu eristevaahdolla. Venttiilin vaatima tila pitää huomioida jo ennen betonivalua ja tehdä harkkoon venttiilin vaatima tila. Venttiilin läpivienti onkin ainoa, joka jää näkyville. Se on näkyvillä laitetilan puolelta, mutta muut läpiviennit jäävät murskeen ja terassin alle piiloon.

Altaan eristäminen ulkoapäin

Kun suuttimet yms. oli asennettu, urakoitsija kiinnitti patolevyn harkon pintaan suojaamaan allasta ulkopuoliselta vedeltä ja sen päälle eristelevyt. Ohjeissa asennus tehtiin toisinpäin (eristys ensin harkon pintaan), mutta ohje on tässä kohdin virheellinen. Lisäksi urakoitsija asensi ylimmän harkkokerroksen päälle tukipuun, johon allaspussi niitataan kiinni.

Patolevy asennettuna harkkojen pintaan ja Finnfoam-eristelevyn asennus käynnissä. Harkkojen päälle on kiinnitetty puu allaspussin kiinnitystä varten.

Tässä vaiheessa todettakoon, että annoimme urakoitsijan aikataulun takia tehdä tässä vaiheessa osan täyttötöistä. Altaan ulkopuoli täytettin murskeella tulosuuttimiin asti. Koska valaisimet ovat suuttimia alempana, ne jäivät murkeen alle. Tosin ne olivat jo eristelevyn ja patolevyn alla. Varminta olisi, jos niidenkin pitävyyden voisi tarkistaa altaan vesitäytön jälkeen.

Putkien asennus mukavaa hommaa

Edessä oli neljän päivän vapaa, joten olimme ajoittaneet vesiputkien, pumpun, suodattimen ja allapussin asennuksen siihen. Olin suorastaan innoissani päästessäni asennustöihin. Olen asentanut kesämökimme vesijärjestelmän, joten tiesin ainakin yhden asian: toisin kuin ohjeissa todettiin, putkiteippiä laitetaan kierreliitoksiin kymmenen kierrosta (pari kierrosta ei riitä).

Laskin allaspumpun ja suodattimen laitetilaan. Ensimmäiseksi suodatin täytettiin valkoisella kvartsihiekalla. Sen jälkeen alkoi vesiputken asennus pintaventtiililtä pumpulle, pumpulta suodattimelle, suodattimelta uv-valolle, uv-valolta tulosuuttimille. Ilmalämpöpumppu oli vielä saapumatta, koska maahantuojalle oli juuri tulossa uutta wlan-ohjattavaa mallia. Siksi vesiputki asennettiin ennen tulosuuttimia niin, että se voitiin myöhemmin kytkeä il-pumppuun.

Laitetilan asennustyöt lähes valmiina: vasemmalla pintaventtiililtä pumpulle laskeutuva vesiputki, oikella nurkassa suodatin ja reunassa sininen uv-valolaite, jolta putki on vielä johtamatta ulos laitetilasta.

50 mm taipuisaa vesiputkea oli varattu asennukseen 25 metriä. Sahasin sen sopiviin pätkiin ja kiinnitin asennusliimalla liittimiin. Tämä oli helppoa, vaikka erilaisia liitoksia on lähes 40. Lisäksi altaan ulkopuolella oleva vesiputki kannattaa eristää sopivalla putkieristeellä (esim. Armaflex), jotta putkessa kiertävä vesi ei jäähdy. Jotta ongelmatilanteesta vesiputken vaihtaminen olisi mahdollista ilman terassin purkamista, asensin eristetyn putken 110 mm viemäriputken sisälle laitetilan ja il-pumpun välisen noin 10 metrin matkan sekä il-pumpun ja tulosuuttimien liitoskohdan välisen noin neljän metrin matkan. Kun täyttöjä tehdään, tulee vesiputki asentaa niin, että siinä oleva vesi valuu altaaseen ja laitetilaan päin, kun allas otetaan käytöstä pois ennen pakkasia.

Vesiputki asennettuna. Putki kulkee laitetilasta altaan vieressä 10 metrin matkan ilmalämpöpumpulle, jota varten on varattu ylimääräistä putkea nurmikolle. Altaan päässä putki haarautuu suuttimille. Keltaiset letkut ovat sähkökaapelien suojaputkia.

Allaspussin asennus ähellystä

Ennen allaspussin asennusta suosittelen asentamaan solumuovin betonin ja pussin väliin (näin myös meille suositeltiin). Näin jälkikäteen ei tulisi mielenkään asentaa muutaman millin kumipussia suoraan betonin päälle. 10 mm paksu solumuovi toimitettiin valtavana rullana. Ensin asensimme sen altaan pohjalle, sitten seinille. Liitoskohdat teippasimme ilmastointiteipillä, ja muovin yläreunan nidoimme kiinni yläpuun reunoihin. Tässä vaiheessa tulee olla hankittuna kunnollinen nitoja ja vähintään 12 mm niittejä.

Kun solumuovi oli paikoillaan, laskimme painavan, kasaan taitellun allaspussin altaan pohjalle, levitimme sen auki. Tästä alkoi ähellys, kun yritimme ohjeiden mukaan saada allaspussia kiinni yläpuuhun kulma kerrallaan. Ohjeen mukaan pussi nostetaan yhdestä kulmasta altaan kulmaan, ja leikataan kulma liepeen kohdalta varovasti auki, ja samalla jalalla painetaan pussin alareunaa niin, että pussi nousee altaan pohjasta muutaman sentin. Ja niitataan pussi liepeestä yläpuuhun. Sitten siirrytään seuraavaan kulmaan. Olo vaihteli toiveikkaan ja epätoivoisen välillä. Lopulta saimme pussin paikolleen, mutta nurkkien yläosaan jäi joitakin ryppyjä. Ne eivät onneksi paista silmään. Seuraavan allaspussin asennus sujuu jo paremmin. Jos pussi oikeasti pitäisi vaihtaa, se onnistuu reunalaudat ja läpivientien asennukset irrottamalla.

Allapussi levitettynä altaan pohjalle.
Allaspussin ensimmäisen kulman kiinnitys alkamassa. Pussin kulmat leikataan auki, jotta pussi saadaan asentumaan altaan kulmiin.

Kun allaspussi on niitattu kiinni, ja olimme kiinnittäneet ruuveilla pussin liepeiden päälle tulevat terassilaudat, laskimme altaaseen letkulla vettä. Tässä vaiheessa vettä saa olla enintään pari senttiä, jotta pussin päälle ei tule painoa liikaa. Pohjan ryppyjä oiotaan kumilastalla reunojen suuntaan. Ilmeisesti allaspussiin oli ehtinyt varastoinnin aikana syntyä ryppyjä, joita emme saaneet millään oiotuksi. Ne eivät hävinneet edes altaan täytön jälkeen, mutta eivät oikeastaan haittaakaan. Seinät ovat täysin sileät edellä mainittuja nurkkia lukuunottamatta.

Allaspussin pohjan rypyt silitetään kumilastalla, kun altaassa on enintään pari senttiä vettä.

Yksi reikä liikaa allaspussiin

Kun allas oli täyttynyt vajaan kumisaappaallisen varren verran, oli aika paljastaa läpiviennit. Oli epämiellyttävää leikata ensimmäisen tulosuuttimen kohdalle aukko. Luonnollisesti tässä kohdin tulee olla tarkkana, jotta reikää ei synny väärään paikkaan. Oikea kohta löytyy sormella painamalla, ja läpivennin kohdan löytymisen jälkeen leikataan aukon kohdalle ristiviilto, niin että suutin tulee näkyviin. Sen jälkeen varsinainen suutinosa tiivisteineen työnnetään reikään ja ruuvataan kiinni vastakappaleeseen. Jännää.

Valaisinkotelo ja altaan reunalla valaisin.

Tulosuuttimien jälkeen vuorossa olivat valaisimet. Harkossa kiinni olevan valaisinkotelon kohdalle tehdään viilto ja aukko niin, että allaspussi leikataan pois valaisimen kotelon sisäreunoja myöten. Itse runko ja siinä olevat ruuvien kiinnityspaikat jäävät pussin alle. Allaspussin päälle kiinnitetään ruuvella tiivistysrengas. Tässä kohdin oli käydä hassusti: kun etsin meisselin kärjellä ruuvien kiinnityskohtia allaspussia painelemalla, yritin kiinnittää yhtä ruuveista väärään paikkaan, tiivisterenkaan ulkopuolelle. Kun huomasin asian, olin jo painanut ruuvin pussia vasten ja siihen oli tullut painauma, ehkä reikäkin. Pieni paniikki iski, kun mietin miten saan estettyä häämöttävän katastrofin. Googlaus ja soitto pussin myyjälle rauhoittivat: asia korjaantuu sopivalla liimalla ja muovinpalalla. Sopivat tarvikkeet löytyivät lähkaupasta.

Kun suuttimet, valasimet ja pintaventtiili olivat käyttökunnossa, aloimme laskea altaaseen lisää vettä. Kahdesta vesipisteestä saimme kolmella letkulla vettä 30 litraa minuutissa. Laskimme illalla, että allas olisi täynnä seuraavana iltapäivänä.

43 000 litraa vettä

Vesi shokkikloorataan, kun allas on täytetty. Valkoinen allaspussi muuttaa veden turkoosiksi, joten värillistä allaspussia ei tarvitse sen takia hankkia.

Altaamme syvyys on 140 senttiä, josta vettä on 135 senttiä. Vettä altaassa on 43 000 litraa. Vesi pysyy puhtaana suodattimen, uv-valon ja kemikaalien ansiosta. Kun allas on täytetty, tehdään shokkiklooraus, jossa klooria annostellaan riittävä määräaltaan klooritason nostamiseksi kerralla sopivaksi. Shokkikloorauksen jälkeen veteen ei saa mennä vuorokauteen. Lisäksi tarvitaan omat kemikaalit veden ph-tason säätämiseen. Kun oikea taso on löydetty, vesi tulee mitata säännöllisesti ja lisätä kemikaaleja tarvittaessa. Veden hoitaminen ansaitsee oman kirjoituksensa, joten ei sitä enempää tällä kertaa.

Kun olimme tarkistaneet, että mikään putkiliitos ei vuoda, oli aika toivottaa urakoitsija tervetulleeksi jatkaamaan täyttöjen tekemistä ja aloittamaan terassin rakentaminen. Myös suurin osa sähkötöistä tehdään loppusuoralla.

Olen kirjoittanut aikaisemmin uima-altaan suunnitteluvaiheesta ja allaskuopan kaivamisesta.

Kuvapäiväkirja uima-altaan rakentamisesta löytyy Hommat-osiosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

© Helppohomma.net / Marko Haikonen 2020