Näin onnistuu sähköauton lataus kotona

Totesimme kesän aikana aurinkovoimalamme toimivaksi ja järkeväksi hankinnaksi, joten aloimme tosissamme miettiä sähköauton hankintaa. Suurin sysäys oli polttoaineen hinnan jyrkkä nousu. Selvittelyn, laskelmien ja koeajon jälkeen päätimme vaihtaa nykyisen 11 vuotta vanhan dieselmersumme Volkswagen ID.4-täyssähköautoon.  Ensimmäisenä on opeteltava, miten sähköauton tankkaus eli lataus onnistuu kotona.

Koska  volkkarin toimitusaika on noin 8-9 kuukautta, kirjoitan joskus myöhemmin käyttökokemuksistani. Olen kuitenkin työssäni ollut mukana kahden taloyhtiön latauspisteiden rakentamishankkeissa, ja nyt oman auton hankintapäätös innosti minua selvittämään tarkemmin sähköauton latausta erityisesti omakotitalossa.

Tätä kirjoittaessa tilaamamme Volkswagen ID.4-täyssähköauton toimitusaika ei ole vielä tiedossa.
KUVA: Volkswagen AG.

Sähköauton lataamiseen tarvitaan kodin sähköverkkoon kytketty latauslaite kaapeleineen. Euroopassa on käytössä ns. Type 2 -pistokestandardi, joka on pakollinen julkisissa latauspisteissä. Vanhemmissa autoissa (lähinnä japanilaisissa) on ollut käytössä ns. Type 1 -pistoke.

Tässä kolme tapaa ladata sähköauto kotona:

  1. Latauskaapeli, joka kytketään autoon ja perinteiseen Schuko-pistorasiaan; ns. hidaslataus, jossa kaapeli säätää lataustehon enintään 8 amperiin ja 1,8 kilowattiin
  2. Irrallinen kevyt rasiamallinen latauslaite, joka kytketään kaapeleilla autoon ja pistorasiaan; samalla laitetta voi käyttää sekä kotona että kesämökillä; ns. peruslataus 16-32 ampeerin virralla (1- tai 3-vaiheisena) ja 3,6-22 kilowatin latausteholla
  3. Seinään kiinnitettävä latauslaite, joka kytketään kaapeleilla autoon ja pistorasiaan/kiinteästi sähkökeskukseen; ns. peruslataus 16-32 ampeerin virralla (1- tai 3-vaiheisena) ja 3,6-22 kilowatin latausteholla
Irrallinen rasiamallinen latauslaite kytketään pistorasiaan. Kuvassa olevan Ctekin Njord Go pystyy lataamaan voimavirtarasiasta 11 kilowatin teholla. Se riittää lataamaan täyssähköauton akut täyteteen 5-10 tunnissa. Laitetta ohjataan puhelimella Bluetoothin tai Wifin välityksellä. KUVA: CTEK.

Latauslaitteen hankinnassa tulee huomioida riittävä kaapelien pituus. Irrallisessa latauslaitteessa on yleensä lyhyehkö johto, joka kytketään pistorasiaan. Jos johto on vain parikymmentä senttiä pitkä, tulee varmistua, että latauslaitteen saa mahtumaan sähkökaappiin, jos pistorasia on sen sisällä. Jatkojohdon käyttöä ei paloturvallisuussyistä suositella.  Latauslaitteesta autoon menevä kaapeli on noin 5-10 metriä pitkä. Joitakin latauslaitteita saa tilattu eri mittaisilla kaapeleilla.

Latauslaite on eri asia kuin laturi. Latauslaitteen tehtävä on säätää latausvirran (A) määrää ja mahdollisesti myös toimia ajastimena latauksen aloittamiselle. Joitakin latauslaitteita voi ohjata langattomasti kännykän sovelluksella (bluetooth tai wifi). 

Vaihtovirtalaturi (AC) sijaitsee autossa. Se muuttaa sähköverkosta saatavan vaihtovirran akkujen käyttämäksi tasavirraksi.  Laturin teho riippuu autosta: se voi olla yksivaiheinen (16 A = 3,6 kW) tai kolmivaiheinen (3 x 16 A = 11 kW tai 3 x 32 A = 22 kW). 

Latauslaitteen kytkeminen kotiin ja autoon

Latauslaite kytketään sähköpääkeskukseen joko kiinteästi kaapelilla tai töpselillä. Kiinteän asennuksen saa tehdä vain sähköasentaja. Töpseliä varten sähkökeskuksessa tulee olla pistorasia. Pistorasiaa varten on tarjolla kahdenlaisia latauslaitteita: perinteiseen sukopistorasiaan liitettäviä ja ns. voimavirtarasiaan, virallisemmin 3-vaihepistorasiaan liitettäviä. Kolmivaiheisella voimavirralla voi ladata akkuja jopa 11 kW latausteholla. Täyssähköauton akku latautuu siinä tyhjästä täyteen noin 5-10 tunnissa, automallista ja akun koosta riippuen.

Kiinteästi seinään asennettu latauslaite voi olla varustettu kiinteällä latausjohdolla, kuten kuvan ID.Charger, tai pistorasialla, johon liitetään erillinen latausjohto. KUVA: Volkswagen AG.

Sukopistorasian turvallinen latausvirta on 8 ampeeria, vaikka myynnissä on myös sukopistorasiaan kytkettäviä 8-16 ampeerin latauslaitteita. Niissä latausteho pitää muistaa säätää 8 ampeeriin. Tämä siitä huolimatta, että usein ulkopistorasioissa on 16 ampeerin sulake. Niitä ei kuitenkaan ole tehty jatkuvaa kuormitusta varten, joten ladatessa ne voivat kuumeta ja pahimmassa tapauksessa sytyttää tulipalon. Sukopistorasiasta akku latautuu tyhjästä täyteen noin 35-55 tunnissa.

Sähköautoa varten latauslaitteessa on joko kiinteä latauskaapeli tai sitten pistorasia irralliselle latauskaapelille. Auton mukana toimitetaan vähintäänkin kaapeli, jonka toinen pää sopii sukopistorasiaan. Kaapelin latausvirta on rajoitettu 8 ampeeriin, jotta lataus olisi mahdollisimman turvallista. 

Lisäksi auton mukana tulee yleensä Type 2 -kaapeli, joka sopii suuremman lataustehon tarjoaviin latauslaitteisiin. Kotona tällainen latauslaite on edellä mainittu kiinteästi sähkökeskukseen tai 3-vaihevirtapistorasiaan kytkettävä.

Julkisella latauspaikalla on mahdollista käyttää ns. pikalaturia. Silloin auto ladataan tasavirralla (DC). Pikalaturi ohittaa auton oman laturin ja siirtää virran suoraan akkuihin. Sen teho voi olla jopa yli 100 kilowattia, jolloin akku latautuu tyhjästä täyteen jopa puolessa tunnissa.

Tunnin latauksella ajoa 61 kilometriä

Sähköauton suurimman lataustehon määrittää siis pienitehoisin näistä: auton laturi, kaapeli tai latauslaite. Esimerkiksi ID.4:n 77 kilowattitunnin suuruisen akuston lataus kestää omakotitalolle tyypillisellä 11 kilowatin latausteholla tyhjästä täyteen seitsemän tuntia. Jos tarjolla olisi vain perinteinen Schuko-pistorasia, jäisi latausteho 1,84 kilowattiin, ja kestäisi lähes 42 tuntia.

ID.4:n Pro-mallissa on 77 kilowattitunnin akku, joka mahdollistaa olosuhteista riippuen 300-500 kilometrin ajomatkan. KUVA: Volkswagen AG.

ID.4:n keskikulutus on noin 18 kWh per 100 kilometriä, joten tunnin peruslatauksella pääsee ajamaan noin 61 kilometriä. Tunnin hidas lataus tuo ajomatkaa noin 10 kilometriä. Todellisuudessa kulutus vaihtelee huomattavasti riippuen ilman lämpötilasta ja ajonopeudesta. Kesäkelillä, mutta 120 kilometrin tuntinopeudella voi kulutus olla yli 23 kilowattia sadalla kilometrillä. 

Joka tapauksessa kolmivaihevirrasta saatava teho riittää meille, ja uskoisin, että myös useimmille muille mainiosti normaaliin ajoon täyssähköautolla. Me ajamme vuodessa noin 19 000 kilometriä, kesällä talvea enemmän. Poikkeuksena on yleensä kevättalvella tehtävä ajo Lappiin, joka luonnollisesti vaatii useamman pikalatauksen matkan aikana. Keväästä syksyyn ajamme säännöllisesti 170 kilometrin matkan kesämökille, jossa onneksi on valmiina voimavirtapistorasia. Vaikka käytössä olisi peräkärry, jota vetäessä ID.4 kuluttaa testien mukaan noin 28 kWh satasella, riittää virta mökille asti hieman vajaallakin akulla.

Alkuun mukana kulkeva latauslaite

Suurimman osan ajasta minun ja vaimoni pitäisi selvitä noin kerran viikossa tapahtuvalla latauksella. Tässä vaiheessa meillä onkin ajatuksena hankkia mukana kulkeva 11 kilowatin voimavirtalaturi, ja saada kokemusta sähköautosta ja sen lataustarpeesta. 

Aurinkosähkön hyödyntäminen saattaa vaatia laturia, jota voi ohjata tarpeen mukaan etänä aurinkoenergian tuotannon ja sähkön hinnan perusteella. Lisäksi odotamme hetkeä, jolloin sähköauton akuissa olevaa energiaa voi käyttää kodin tarpeisiin. Akkuihin ladataan aurinkosähköä ja hyödynnetään esimerkiksi kalliin sähkö aikaan. Käsittääkseni esimerkiksi Volkswagen olisi jossain vaiheessa päivittämässä autojensa ohjelmistoa niin, että se on mahdollista. Lisäksi tarvitaan tätä tukeva latauslaite.

Kotimme sähköpääkeskus, aurinkovoimalan invertteri sekä aurinkovoimalan ja uima-altaan ryhmäkeskus. Sähkökeskuksessa on voimavirtapistorasia, jota hyödynnämme aluksi sähköauton lataamiseen. Joskus tulevaisuudessa asennutamme kiinteän lataauslaitteen, joka pystyy myös siirtämään sähköä auton akuista kodin laitteiden käyttöön.

Tätä kaikkea odotellessa on hyvä, että saatavilla on kohtuuhintaisia irrallisia latureita.

Henkilölle, joka ajaa päivittäin yli 100 kilometriä, ja jolle auton pitää aina olla lähtövalmiina, parempi vaihtoehto lienee 22 kilowatin kotilaturi. Se edellyttää kuitenkin kiinteää asennusta ja ennen kaikkea riittävän suurta pääsulaketta, jotta laitteesta saa hyödyn irti.

Linkkejä aiheeseen:
Motiva: Turvallinen lataus kotipistorasiasta
Motiva: Sähköautojen latauspisteet
STEK: Sähköautoilusta
Tukes: Sähköauton akku ja lataus
Tukes: Lataa sähköauto turvallisesti

Lue kirjoitukseni, miten kodin sähköverkko vaikuttaa lataukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

© Helppohomma.net / Marko Haikonen 2020-2022