Phyn Plus on vahtinut kotimme vedenkäyttöä jo lähes vuoden. Nyt on aika koota yhteen Phynistä kertyneet kokemukset. Kirjoitin aikaisemmin markkinoilla olevista vuotovahdeista ja niiden ominaisuuksista. Päädyin vertailun perusteella hankkimaan suomalaisen Uponorin kehittämän Phynin, mutta koska minulla ei ole käytännön kokemusta muista vuotovahdeista, en voi sanoa että se olisi paras. Mutta onko se hyvä?
Tilasin Phynin keväällä 2020 suoraan Uponorin verkkokaupasta asennuksineen (30 euroa kuukaudessa kolmen vuoden ajan, yhteensä 1 080 euroa). Nyt se ei enää ole mahdollista, sillä Uponor myy vain laitetta, ei asennusta. Uponorin Phyn-kotisivulla on kuitenkin tarjouspyyntölomake, jolla voi pyytää lvi-liikkeeltä tarjousta vuotovahdista ja asennuksesta.
Ilmeisesti Uponorilla on ollut hankaluuksia löytää sopivaa yhteistyökumppania. Tilauksen jälkeen minuun ei lupauksista huolimatta oltu yhteydessä, vaan vasta kun olin itse kysynyt tilaukseni perään. Minulle kerrottiin ja pahoiteltiin, että heidän asennuksia tekevä yhteistyökumppaninsa oli juuri vaihtunut, ja että minuun ollaan pian yhteydessä. Tämän jälkeen asia eteni sovitusta ja sain sovittua ajankohdan asentajan kanssa. Lähetin asentajalle kuvan asennuspaikasta ja totesimme, että asennus onnistuu vähäisillä lisätöillä.
Vuotovahti asennetaan vesimittarin ja jakotukin (josta vesijohdot jakautuvat eri vesipisteisiin) väliin. Jos Phyn ei mahdu niiden väliin, rakennetaan putkista sopiva lenkki esimerkiksi vesimittarin ja jakotukin yläpuolelle. Näin tehtiin meillä. Phynin lähettyvillä tulee olla pistorasia. Onneksi virtajohto on pitkä: porasin reiän vaatehuoneen ja kodinhoitohuoneen väliseen seinään ja kuljetin virtajohdon kodinhoitohuoneessa olevaan pesukoneen pistorasiaan.
Vuotovahdin asennustyö sujui ongelmitta ja kesti noin 1,5 tuntia, jonka lopuksi yhdistin vuotovahdin kotiverkkoomme. Meillä wlan-tukiasema on noin viiden metrin päässä Phynistä ja välissä on kaksi seinää, eikä yhteyden muodostamisessa ollut ongelmia.
Phyn ei käytännössä toimi ilman wlan- ja nettiyhteyttä. Tästä voi päätellä, että laitteen aivot sijaitsevat ainakin osin pilvessä. Laitteessa itsessään on virtakytkin ja näyttö, joka värein näyttää, kun mm. vesi virtaa laitteen läpi, mutta varsinainen laitteen ohjaus tapahtuu puhelimeen tai tablettiin ladattavalla sovelluksella. Sovelluksesta voi sulkea tai avata veden, tarkistaa putkiston kunnon painetestillä, seurata kokonaiskulutusta ja erilaisten vesipisteiden kulutusta. Ja ennen kaikkia sovellus hälyttää, jos kaikki ei ole kunnossa. Olen kertonut Phynin ominaisuuksista vuotovahtivertailussa, joten keskityn nyt käyttökokemuksiin.
Phynin toimita perustuu tekoälyyn. Se tunnistaa erilaiset vesipisteet ja niiden normaalin vedenkäytön. Lisäksi se mittaa 1-2 kertaa päivässä vesijohtoverkon painetta, ja jos paine laskee testi aikana, on syytä epäillä vuotoa vesipisteessä tai putkissa. Meillä Phyn on havainnut parikin kertaa huonosti suljetun ulkohanan, joka oli jäänyt tiputtamaan vettä.
Painetestin ajankohdan Phyn päättää itse. Painetestin aikana Phyn sulkee veden, tuottaa painetta vesijohtoverkkoon, mittaa painetta ja avaa lopuksi veden. Koska meillä Phyn on asennettu vaatehuoneeseen makuuhuoneen alapuolelle, painetestissä sulkeutuvan Phynin ääni herätti öisin herkkäunisimman. Onneksi testin ajankohdan voi asettaa haluamaansa ajankohtaan, meillä testi tapahtuu klo 9-23 aikana. Tämä rajoittaa testien määrän käytännössä yhteen kertaan vuorokaudessa. Toki 6-12 minuuttia kestävän testin voi tehdä itse milloin tahansa.
Phyn tunnisti heti ensimmäisellä käyttökerralla wc-istuimen ja suihkun. Sen jälkeen se teki vääriä johtopäätöksiä: yritti mm. tarjota pesukonetta useampaan kertaan kun käytimme vesihanaa. Se ei myöskään aluksi tunnistanut, jos kahta vesipistettä käytettiin samaan aikaan: esimerkiksi kun veti wc:n ja pesi sitten käsiä.
Ensimmäisten viikkojen aikana on tärkeää, että käyttäjä antaa palautetta Phynille. Tämä tapahtuu sovelluksesta kuittaamalla Phynin tekemä havainto oikeaksi. Esimerkiksi, kun otan vettä hanasta ja Phyn tulkitsee sen oikein, vahvistan tapahtuman sovelluksesta. Jos havainto on väärä, en tee mitään. Jo parin ensimmäisen päivän jälkeen havaitsin, että virheellisten havaintojen määrä väheni. Alkuvaiheessa Phynin seuraaminen onkin kiinnostavaa ja palkitsevaa.
Vaikeinta Phynille ovat astian -ja pyykinpesukoneet. Myös niiden opettaminen sille on hankalaa, koska laitteet ottavat vettä useamman kerran muutaman tunnin aikana. Astianpesukone kannattaa ajastaa pesemään yöaikaan, jolloin veden ottaminen ei sekoitu muihin vesipisteisiin ja havainnot voi kuitata oikeiksi aamulla. Alkuvaiheessa seisoin pyykinpesukoneen vieressä huuhtelun aikana ja merkitsin ylös ajat, jolloin kone otti vettä. Olen kirjannut muistiin, että kolmannella pyykinpesukerralla Phyn ei edelleenkään tunnistanut pesukonetta, vaan luuli sitä wc-istuimeksi, vaikka pesukone otti kymmenen litraa vettä. Neljäntenä päivänä se erotti samaan aikaan wcn ja altaan hanan! Viides päivä ja se ei tunnistanut vielä kaikkia suihkukertoja. Astianpesukoneen se tunnisti heti. Samoin samaan aikaan auki olevan hanan.
Kolme päivää asennuksen jälkeen sovellus ilmoitti, että Phynin ns. ohjelmoimisvaiheesta on käyty läpi 15 prosenttia. Kun vaihe ohi, laitteen pitäisi osata sulkea vesi automaattisesti, jos se havaitsee vuodon. Vaikka tämänkin toiminto periaatteessa edellyttää nettiyhteyttä, Phynin sovelluksen asetuksista on mahdollista antaa sille lupa sulkea vesi, jos nettiyhteys on poikki, ja Phyn havaitsee mahdollisen vesivuodon.
Kun asennuksesta oli kulunut kaksi viikkoa, Phyn ei vielä tunnistanut kaikkia tapahtumia. Esimerkiksi aamun toinen suihkukerta kirjautui pesukoneelle. Opettaminen ei ollut enää niin hauskaa kuin alussa. Tapahtumia kertyy päivän aikana kymmeniä ja jälkikäteen on vaikea muistaa, vastaavatko ne todellista käyttöä. Lisäksi motivaatiota laski se, että en ollut varma, missä määrin opetukseni enää vaikutti Phyniin.
Kun asennuksesta oli kulunut kaksi ja puoli viikkoa, Phyn ilmoitti, että oppimisvaihe on päättynyt ja voin laittaa automatiikan päälle. Tästä eteenpäin vuotovahtini pitäisi osata sulkea vedentulo, jos se havaitsee poikkeavaa vedenkulutusta eikä käyttäjä reagoi sovelluksen hälytykseen. Kesän tullessa käytimme ulkovesipistettä pihan kasteluun. Ensimmäisillä kerroilla Phyn hälytti poikkeavasta vedenkäytöstä. Kun en reagoinut, se sulki veden. Pian se kuitenkin oppi, että ulkovesipiste käyttää vettä tavallista enemmän ja mukautui tilanteeseen.
Phyn ei lähes vuodenkaan jälkeen tunnista kaikkia vedenkäyttökertoja oikein, vaikka virheitä sattuukin vain satunnaisesti. Merkitystä on kuitenkin lopulta vain sillä, miten se toimii vuototilanteessa. Kokemuksen mukaan se havaitsee hyvin vuotamaan jääneet hanat, mutta varsinaista vesivahinkotilannetta ei voi testata.
Vuoden aikana on tapahtunut yksi käyttöhäiriö. Tulimme mökiltä ja Phynin sulku oli ollut kiinni kuusi päivää. Eikä se suostunut avautumaan. Puhelimen anroid-sovellus ei osannut auttaa sen enempää, mutta Ipadin ios-sovellus tiesi opastaa, että sulku on jumittunut ja vain osittain auki. Se antoi myös linkki ohjeeseen, miten tulee toimia: töpseli irti pistorasiasta ja virta takaisin päälle. Sulku avautui heti.
Yhtenä aamuna näin puhelimessani Phynin ilmoituksen, jonka mukaan vesijohto oli jäätymässä. Kova pakkanen oli jatkunut jo muutaman päivän, ja kohtaan, jossa vesijohto kulki melko lähellä ulkoseinää, oli kasautunut tavaroita niin, että huoneilma ei päässyt sitä lämmittämään. Hanasta tuli kolmeasteista vettä. Phyn tunnisti jäätymisen alkamisen, koska jäätyminen nostaa painetta vesijohdossa. Hälytyksen yhteydessä Phyn antoi myös ohjeita jäätymisen estämiseksi.
Jos haluaa pelata varman päälle, voi Phyniin kytkeä D-linkin vuotohälyttimen. Se on varustettu pitkän johdon päässä olevalla kosteusanturilla, joka tunnistaa veden. Kotiimme niitä on vuoden aikana hankittu neljä. Ensimmäisen sijoitin astianpesukoneen alle siksi, että Phyn ei voi mitenkään tunnistaa, jos pesukoneen poistoletku vuotaa; sehän ei ole vesijohtoverkon paineellisella puolella. D-linkin paristoilla toimiva vuotovahti linkitetään IFTTT-verkkopalvelun avulla Phyniin. Hälytykset kulkevat netin kautta. Testissä Phyn sulki veden 20 sekunnin kuluttua siitä, kun D-linkin anturi kosketti vettä.
Nyt D-linkin vuotohälyttimiä on hankittu kolme lisää: keittiön pesualtaan alle, lattiakaivottomaan wc-tilaan ja yläkerran kylpyhuoneeseen. Jälkimmäisessä tapahtui kymmenen vuotta sitten vesivahinko, jossa tukkeutunut lattiakaivo ja suihkussa ollut teini aiheuttivat veden päätymisen alakertaan. Nyt ainoa huoli on, että D-link lopettaa jossain vaiheessa tuen IFTTT-palvelulle.
Ai niin. Onko se hyvä? Aika näyttää. Nyt olen tyytyväinen hankintaani.
Voit siirtyä lukemaan vertailua tarjolla olevista vuotovahdeista.
Kiitos erinomaisen mielenkiintoisesta kirjoituksesta Phyn Plus liittyen. Mikä on kokemuksesi laitteesta nyt noin vuosi alkuperäisen kirjoituksen jälkeen? Harkitsen tämän hankkimista ja erityisesti kiinnostaa, onko oppi mennyt perille eli tunnistaako eri vesipisteiden käytön jo hyvin?
Kiitos kysymyksestä. Phyn ei edelleenkään tunnista vesipisteitä täysin oikein, suurelta osin kyllä. Asialla ei ole minulle kovin suurta merkitystä; tärkeintä on että laite estäisi vesivahingon. Toki en ole varma, mikä yhteys vesipisteen tunnistamisen ja vesivuodon havaitsemisen välillä on. Suosittelenkin Dlinkin vuotohälyttimien hankkimista kriittisiin paikkoihin: kun vesi koskettaa anturia, sulkee Phyn veden 20 sekunnissa. Toimintaa kannattaa testata aika ajoin, koska laitteiden välinen yhteys toimii netin ja IFTTT:n palvelun välityksellä.
Myös Phynin painetestaus toimii hyvin, sillä laite on huomautellut monta kertaa vähän vuotamaan jääneestä ulkohanasta. Sama koskee Phynin pakkasvahtia, joka kahtena edellisenä talvena on varoittanut jäätyvästä vesiputkesta. Vesimittarimme sijaitsee pienessä vaatehuoneessa, jonne tulee välillä kasattua liikaa tavaraa. Tavara estää lämmön pääsemisen vesijohdon luo.
Vielä huomiona, että suomalainen Uponor luopui viime vuona Phynin omistuksesta, ja laiteyritys on nyt yksin Belkinin omistuksessa. En tiedä onko sillä jotain vaikutusta tukeen tms.