Aurinkovoimalamme on ollut toiminnassa hieman yli kolme kuukautta. Katollamme on nyt 24 aurinkopaneelia, laskennalliselta teholtaan yhteensä 9,48 kilowattia. Ennusteeni sähkön tuotannon määrästä on hieman ylittynyt, ja euroissa laskettuna tuotto on ollut huomattavasti ennustamaani parempi.
Kirjoitin aikaisemmin aurinkopaneelien valitsemisesta. Palaan alustaviin tuottolukemiin kirjoitukseni lopussa. Kerron nyt aurinkopaneeliemme asennuksesta, joka ei mennyt ihan niin kuin olimme uneksineet.
Olemme jo jonkin aikaa odottaneet lumen sulamista kotimme katolta. Kevään aikana sinne pitäisi ilmestyä 24 aurinkopaneelia.
Pohdimme aurinkopaneelien asennusta ensimmäisen kerran uima-altaan rakentamisen yhteydessä (2020). Viime joulukuussa (2021), kun sähkön hinta kohosi huimiin lukemiin, päätin selvittää hankinnan järkevyyden perin pohjan. Onneksi olin lomalla, sillä muuten päiväkausia vieneeseen selvitykseen ei olisi ollut aikaa.
Hyvin pian kävi selväksi, että aurinkopaneelien tuotto ja kannattavuus riippuvat hyvin monesta seikasta auringonpaisteen määrän lisäksi: paneelien tehosta, asennuksen ilmansuunnasta, paneelien asennuskulmasta, varjoista, ja ennen kaikkea omasta sähkönkulutuksesta. Jos et pysty auringon paistaessa hyödyntämään syntyvää energiaa suurelta osin, et todennäköisesti saa paneelien asennuksesta kannattavaa (on mahdollista hankkia akusto, mutta ne ovat ainakin vielä hintavia). Ylimääräisen sähkön voi toki myydä sähköyhtiölle, mutta siitä saa korvauksena ainoastaan arvonlisäverottoman pörssisähkön hinnan. Jos sen sijaan voit korvata aurinkosähköllä ostamaasi sähköä, säästät energian hinnan lisäksi siirtohinnan alveineen ja veroineen.
Meillä kannattavuus perustuu uima-altaan veden ja käyttöveden lämmittämiseen. Paneelien asennuksen jälkeen molempien lämmitys ajastetaan tapahtuvaksi päiväsaikaa.
Ensimmäinen uima-allaskautemme päättyi aamu-uintiin 22.10.2020. Sitä edelsi monta mukavaa uintikokemusta, jotka vahvistivat meille, että olimme tehneet oikean ratkaisun altaan rakentamisessa. Rakentamisen eri vaiheista olen kirjoittanut pariin otteeseen aikaisemmin, ja yksityiskohtainen kertomus uima-altaan rakentamisen eri vaiheista on luettavissa kuvapäiväkirjasta.
Nyt kun uima-allas uinuu lumipeitteen alla, on sopiva hetki muistella kesän kokemuksia.
Kun uima-altaamme rakennustöiden alkamisesta oli kulunut kaksi ja puoli viikkoa, maahan on kaivettu noin 170 senttiä syvä hieman allasta suurempi kuoppa, kuopan pohjalle on tuotu 20 senttiä mursketta, sen päälle asennettu 10 senttiä Finnfoam-eristelevyä ja päällimmäiseksi valettu 10 sentin raudoitettu betonilaatta.
Uima-altaamme rakentamisen käynnistymisestä on kulunut kolme viikkoa. Olen jo tottunut siihen, että pihallamme on pysäköitynä viikonloppuisin kaivinkone ja kauhakuormaaja. Ehdin jo tottua siihenkin, että savea levisi ympäri pihaa, terassia ja eteiseen. Maata allaskuopalta lavalle kuljettanut kauhakuormaaja upposi kerta kerralta syvemmälle nurmikkoon.
Nyt kun kuopan kaivaminen on kääntynyt varsinaiseksi altaan rakentamiseksi, on aika käydä läpi uima-altaan rakentaminen kuopasta perustuksiin.
Nyt se on varmaa: uima-altaan rakentaminen alkaa lähipäivinä. On kulunut melkein vuosi siitä, kun aloitimme vaimoni kanssa altaan rakentamisen suunnittelun. Tarkoitus oli rakentaa uima-allas jo viime syksynä, mutta emme silloin saaneet sopivia tarjouksia urakoitsijoilta. Ehdimme välillä jo tuskastua koko asiaan: mikä siinä voi olla niin vaikeaa?!
Rakentamisen suunnittelua varten etsimme kaiken mahdollisen tiedon netistä. Varsinaista ylitarjontaa ei tiedosta ollut; onneksi löysimme mainion blogin 30 vuoden unelma, josta sai selkeän käsityksen altaan rakentamisen eri vaiheista. Blogi johdatti meidät myös Ala-Peite Oy:n kotisivulle ja pian myös yhteydenottoon, ja yritykseltä saatuihin hyviin neuvoihin ja tarjoukseen allastekniikasta.
